Daktyylinen heksametri on antiikin kreikkalaisesta metriikasta peräisin oleva runomitta, jossa heksametrisäkeet koostuvat kuudesta daktyylisestä metronista. Daktyylistä heksametriä käytettiin sekä kreikkalaisessa että latinankielisessä kirjallisuudessa erityisesti eeppisessä ja didaktisessa runoudessa. Siksi sitä kutsutaan myös eeppiseksi runomitaksi.
Tunnettuja daktyylisessä heksametrissä kirjoitettuja teoksia ovat muun muassa Homeroksen eepokset Ilias ja Odysseia, Hesiodoksen Jumalten synty ja Työt ja päivät, Vergiliuksen Aeneis ja Ovidiuksen Muodonmuutoksia. Kreikkalaisessa kirjallisuudessa daktyylisen heksametrin käyttö liittyi läheisesti yhteen homeerisen kreikan käytön kanssa.